Ravien historiaa 1960-luvulla
| 1960 | Käpylässä tehtiin historiaa 14.7. Kekkosen lahjatammojen varsat olivat varttuneet 2-vuotiaiksi ja Tuomo Mäkelä voitti maan ensimmäisen oman lämminverilähdön ostamallaan Tamaralla, Suosikin varsalla. Tulos oli 33,2/1200 m ja seuraavina olivat Sakovitska, Korsunj ja Kaunottaren varsa Katja. Kuninkuusravit ajettiin taas Käpylässä ja totossa vaihtui 34 luukun kautta uudet ennätysnumerot 3,2 miljoonaa, suurimman lähtövaihdon oltua 369.500 markkaa. Kuninkuushevoset juoksivat nyt viimeisen kerran vanhoilla säännöillä, kahdenkeskisinä lähtöinä. Ylivoimaisiksi voittajiksi tulivat Kaarlo Partasen ori Ero-Lohko ja Tuomo Mäkelän tamma Sato-Satu, edellinen kolmannen ja jälkimmäinenkin jo toisen kerran. Aikaisemmin samana kesänä oli aloitettu täysin uudenlainen V5-peli. Ruotsista saatu idea otettiin ensin innolla vastaan - kauden paras vaihto 300.000 markkaa - mutta jo seuraavan vuoden keskivaihdoksi jäi vajaat 40.000. |
| 1963 | Tuomo Mäkelä oli tekijänä myös ensimmäisen kansainvälisen tähden syntymisessä. Päivälleen kolmen vuoden kuluttua Tamaran urotyöstä 2-vuotias ori Limit paineli Käpylässä 1000 metrillä 18,8, mitä kovempaa yksikään samanikäinen ei ollut koskaan juossut Euroopassa. Tulosta ei hyväksytty EE-ajaksi, koska kyseessä oli ns. propagandaravit ilman rahapalkintoja. Myöhemmin syksyllä Limit juoksi Käpylässä Pohjoismaiden ennätyksen 21,5 ja pian sen jälkeen se myytiin Ruotsiin, missä vaikutti vuosia yhtenä mana parhaista. Samana vuonna Vilho Lehikoisen amerikkalaisrotuinen ori Frappant oli ensimmäinen virallinen 1.20-alittajamme, se juoksi Vaasassa 19,8a/2000 m. |
| 1964 | Käpylän 30-paikkainen ratatalli valmistui talvella ja uusia kaupunkilaisia hevosenomistajia tuli innolla mukaan nousevan urheilun harrastajiksi. Osa karsinoista oli omistajien vuokraamia, toista osaa isännöi ensimmäinen varsinainen ratavalmentaja Teuvo Viipuri. Myös ensimmäiset ratavalot saatiin käyttöön saman vuoden syksyllä ja iltaraveja järjestettiin vielä niinkin myöhään kuin lokakuussa. Jakotka juoksi kesällä Vaasassa ensimmäisenä tammana alle 1.20-rajan ja oli muutaman viikon päästä ensimmäinen virallinen saman rajan rikkoja Käpylässä, Pentti Kosola ajoi 19,8a. |
| 1965 | Hevosten voittosummat otettiin käyttöön sarjaperusteina. Käpylän urheilullisena uutuutena olivat ns. meetingit, jotka käsittivät keväällä yhteensä kuusi peräkkäistä viikonloppua kaksipäiväisiä raveja. Meeting-voittajia olivat ensin Bemol ja Hilaro, sitten Pesenka ja Kaveri. Vuosikymmenen lopun näkyvimmät lämminveriset olivat itäistä perua, valmiina kilpahevosina tuotuja orloveja tai näiden ja amerikkalaisten risteytyksiä, venäläisiä: Cest, Isorsk, Pulemjot, Ukor, Namjek ja Gletser sekä tammat Unikalnaja ja Zazhimka, jotka olivat ranskalaisen isän ja venäläisen emän jälkeläisiä. Kolmen viimeksi mainitun ura jatkui vielä väkevästi 1970-luvulla, jolloin Rasluka tuli täydentämään puoliranskalaisten tammojen ja Osman oriiden ketjua. Kesällä 1965 rantautui meille aito-ranskalainen Nelson V, jolla oli muutaman päivän hallussaan jopa SE-tulos 19,2a. |
| 1966 | Totalisaattorissa pelaajan osuus nostettiin 80 prosenttiin. |
| 1967 | Käpylän V5-peli otettiin kehitystoimien kohteeksi. Pelin vastaanotto laajennettiin Helsingin ulkopuolelle ja tämä etäpelin esiaste saikin vaihdon loivalle kehitysuralle. |
| 1969 | Suomen Ravirenkaan 50-vuotisjuhlareveissa oli nimekkäitä vieraita kaikista Pohjoismaista ja Neuvostoliitosta. Krepki-Zarok voitti pääkilpailun ennen Sharia, Fredrikiä ja Limitiä. Fredrik puolestaan löi pohjoismaisessa kaupunkiottelussa aika joukon kansainvälisiä tähtihevosia: Fox Hanover, Isorsk, Rolls Royal… Suomenhevosten juhlalähdössä yllätti Varama vieden merkittävän 4.000 markan palkinnon. Totossa oli paras lähtövaihto 17.000 ja kahden päivän vaihto yhteensä 250.000 markkaa. |
