Historia

Vermo

Vermon ravirata on Suomen pääravirata ja se sijaitsee Helsingin ja Espoon rajalla. Vermon jokaviikkoiset keskiviikko-ravit on raviurheilussa käsite. Raviviikon lauantaiset pääravit järjestetään Vermossa vuosittain n. seitsemän kertaa, kohokohtina Finlandia-Ajo toukokuussa ja Suuri Suomalainen Derby elo-syyskuussa.

Vermo on paikannimi, joka esiintyy ensimmäisen kerran 1500–luvun kartoissa. Vermon Ravirata Oy vuokrasi 1970-luvulla 20 hehtaarin maa-alueen, jolle yhtiö rakennutti raviradan, tallit ja katsomorakennuksen.

Ravirataosakeyhtiön runsaan miljoonan euron osakkeista suurin osa kuuluu Helsingin Keskusraviseura ry:lle, joka pyöritti ravikilpailutoimintaa Vermoa edeltäneellä Käpylän raviradalla. Alasivuille on koottuna lisää pääkaupunkiseudun raviurheilun historiaa.

Ravien historiaa, lyhyt oppimäärä

1817 Tammikuussa ajettiin Aurajoen jäällä Turussa ajettiin Suomen ensimmäiset kilpa-ajot.

1852 Ensimmäinen historian tuntema ravitulos, kun insinööri H. Kyanderin omistama ori Voima juoksi Kuopiossa kilometriajan 47,6.

1869 Senaatti päätti varata 15.000 markkaa vuodessa jaettavaksi palkintoina ns. valtionajoissa. Käytäntö jatkui aina 1930-luvulle saakka, jolloin se merkitys tosin oli huomattavasti alkuperäistä vähäisempi.

1924 Nykymuotoisen Kuninkuusravit aloitettiin Lahdessa. Voittajaksi tuli toijalalaisen Evert Järvisen ori Huovi, joka myös oli Suomen areenoilla ensimmäinen 1.35-alittaja.